torstai 16. helmikuuta 2012

Painokoneet seis! - Kertomuksia uuden journalismin ajasta

Johanna Vehkoo tarttuu "journalismin kriisiin" ja saa tilanteen näyttämään pikemminkin uudelta mahdollisuudelta: Painokoneet seis! - Kertomuksia uuden journalismin ajasta (Teos, 2011; ISBN 978-951-851-379-0). Vehkoo ei sure sanomalehtien kohtaloa vaan antaa suuntaviittoja laatujournalismille, jolle on tarvetta, ehkä enemmän kuin koskaan.

Ilmiselvää on, että sanomalehden (ja muutenkin painetun lehden) tulevaisuus on vaakalaudalla, sellaisena kuin ne ennen olivat. Netti korvaa uutistarjonnallaan sanomalehdet, eikä kukaan halua lukea eilisen uutisia tänään. Eikä lehteä voi sellaisenaan siirtää nettiin, vaan siellä täytyy toimia toisella tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sisällön laadusta pitäisi tinkiä.

Jotkut lehdet, kuten The Times, ovat yrittäneet rahastaa laittamalla sisältönsä maksumuurin taakse. Tämä ei toimi, eikä tule toimimaan: "Sosiaalinen media kavahtaa maksumuuria. New York Times teki Lontoon kaimaansa paremman ratkaisun päästäessään sosiaalisen media linkkien kautta tulevat lukijat ilmaiseksi sisään. Se lupaa lisäksi 15 ilmaista juttua kuukaudessa ennen kuin se pyytää lukijaa maksamaan."

Mielenkiintoinen journalistinen mahdollisuus on keskittyä faktojen tarkistamiseen. Yhdysvalloissa tätä tekevät Politifact, Truthsquad ja FactCheck, Britanniassa Full Fact. Tällaiselle journalistiikalle on kysyntää: "Ulkopuolista faktantarkistusta tarvitaan niin kauan kuin poliitikot tai muut mediassa ääneen pääsevät tahot vääristelevät, valehtelevat ja kaunistelevat - ja niin kauan kuin toimitukset laiminlyövät journalismin tärkeimmän tehtävän: totuuden etsinnän."

Netin myötä journalismilta edellytetään uusia asioita - "asiakkaat vaativat tuoteselosteita journalismiin", kiteyttää Vehkoo. Tämä tarkoittaa niiden käytäntöjen omaksumista, mitä esimerkiksi blogikirjoittajat pitävät itsestään selvinä, linkitystä jutun lähteisiin ja mahdolliseen lisäinformaatioon. Siis: läpinäkyvyyttä journalismiin.

Näin Vehkoo: "Medialukutaitoiset lukijat alkavat vaatia yhä enemmän tietoa uutisten lähteistä: Jos kerran voitte helposti kertoa uutisten alkuperästä, miksi ette tee sitä? Kriittiset lukijat painuvat muualle, jos eivät saa luotettavaa uutispalvelua."

Journalismiin vaikuttaa, ja sille tarjoaa uusia mahdollisuuksia, myös tietotekniikka: "Esimerkiksi valtionhallinnon avoin julkinen data kasvaa koko ajan. USA (data.gov) ja Britannia (data.gov.uk) ovat olleet avoimen datan edelläkävijöitä. […] Journalisteille julkinen avoin data avaa lukemattomia mahdollisuuksia. […] [S]emanttisen verkon tuntevat toimittajat alkavat pian käyttää automatisoituja työkaluja, jotka tunnistavat dataseteistä toistuvia kaavoja, paikallisia yhteyksiä ja jopa eturistiriitoja."

Suomessa ollaan ikävä kyllä jälkijunassa datan avaamisessa: "Briteissä kysytään nyt, miten löytää parhaat tarinat valtavasta informaatiomerestä. Suomessa pitää kysyä, milloin me saamme lisää julkishallinnon tietokantoja avoimina verkkopalveluina."

Avoimuus tuo paljon hyötyjä: "Avoimempi hallinto tekisi korruption ja verovarojen väärinkäytön entistä vaikeammaksi. Se avaisi tien kohti uudenlaista, osallistavaa ja yhteistyöhön perustuvaa politiikkaa."

Suomessa on ongelmana myös varsin kritiikitön lehdistö: "Poliitikkojen puheet omaksutaan usein sellaisinaan, ja heidän väitteensä painetaan lehteen ilman kriittistä analyysiä ja kyseenalaistamista. Kansalainen lukee lehdestä ministerin sanoin, ettei hallituksen tekemälle politiikalle ole vaihtoehtoja, vaikka vaihtoehtoja on melkein aina. Toimittaja vain unohti mainita niistä."

Vehkoo esittää melkoisen haasteen: "Aikana, jolloin kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa milloin tahansa, on entistä tärkeämpää miettiä, mikä on journalismia ja mikä ei - ja mikä on laadukasta journalismia ja mikä ei. […] Uusi journalisti on merkitysten etsijä, taustoittaja ja linkittäjä."

Tässä on mahdollisuus: "Uutisorganisaatioiden täytyy lakata ajattelemasta paperisesti. Ihmiset ovat valmiita maksamaan myös verkkosisällöistä, mutta eivät perusuutisista. Heille täytyy tarjota jotain enemmän, parempaa."

Entä mitä uusi journalismi sitten on? "[V]anhan journalismin parhaat ja kestävimmät periaatteet yhdistetään uutta luovaan ajatteluun ja teknologiaan. Uusi journalismi on eettistä, reilua ja läpinäkyvää. Se on fiksua, perusteellista ja hyvin kirjoitettua. Sen toiminta on avointa ja se kutsuu kansalaiset mukaan."

Parempaa journalismia, sitä Vehkoo hakee - ja toivottavasti sitä myös löytyy!

Ei kommentteja: