tiistai 28. kesäkuuta 2011

Hyönteiset vuodenaikojen vaihtelussa

Professori Gilbert Waldbauer kertoo "hyönteisten ainutlaatuisen tarinan ymmärryksellä ja rakkaudella kaikkea elämää kohtaan" kirjassa Hyönteiset vuodenaikojen vaihtelussa (Art House, 1998). Teos on täynnä oivalluksen hetkiä siitä miten hyönteiset ovat sopeutuneet elämään maapallolla. Alunperin kirja ilmestyi 1996 nimellä Insects through the Seasons.

Teoksen voi olettaa olevan osin ajastaan jäljessä, esimerkkinä kirjan toteamus että "tiede tuntee yli 1.2 miljoonaa erilaista elävää eläinlajia", josta hyönteisiä on 900 000 eli 75%. Toisaalta Waldbauer noteeraa tuntemuksen senhetkisen rajallisuuden: "Varovaisten arvioiden mukaan noin 9 miljoonaa hyönteislajia saattaa vielä olla löytämättä."

Tiedä häntä miten tässä asiassa voi Wikipediaan luottaa, mutta tätä kirjoittaessani siellä todetaan hyönteislajien määräksi yli miljoona ja arvioidaan niitä olevan 6-10 miljoonaa. No, aika hyvin tämä 15 vuotta sitten ilmestynyt teos on siltikin ajan tasalla!

Waldbauerin oma tutkimuskohde on cecropiakehrääjä, joka onkin varsin mielenkiintoinen otus tutkittavaksi, ja kirjasta käy ilmi Waldbauerin syvällinen paneutuminen cecropiakehrääjän elämään.

Mutta kirja ei puhu vain cecropiasta vaan hyönteisistä yleensä, ja samalla myös muista eläimistä, sillä monella niistä on hyönteisiä vastaavia sopeutumiskeinoja esimerkiksi jälkeläisten hoidossa. Ja toisaalta hyönteiset ovat aivan erityislaatuisia, ympäristöönsä erinomaisesti sopeutuvia olentoja; useimmat maapallon eläinlajit ovat hyönteisiä.

Waldbauer kuvaa perhosten - ja monien muiden hyönteisten - täydellisen muodonmuutoksen kiehtovalla tavalla: "Koteloasteella tapahtuva muuntuminen on tehnyt toukalle ja aikuiselle mahdolliseksi seurata erilaisia evoluutiopolkuja, ja niin on syntynyt kaksi elämänvaihetta, joissa saman hyönteisen sekä rakenne että elämäntavat ovat tyystin erilaiset."

Entä mitä cecropiakehrääjälle tapahtuu lepovaiheessa kotelokopan sisällä? Näin Waldbauer: "Lepovaiheen aikana kotelon täyttää epämääräinen tahmea ja kellanvihreä massa, joka on muodostunut hitaan, matomaisen toukan jaloista, silmistä ja muista elimistä. Nyt suurin osa näistä rakenteista on kuitenkin hajonnut toukan muuntuessa koteloksi. Lepäävän kotelon sisällä ei ole havaittavissa juuri lainkaan rakenteita. Mutta tämä on vain harhaa, sillä näennäisesti muodoton massa sisältää jo aikuisen hyönteisen rakenteiden alkeet. [...] Tahmea massa järjestyy uudelleen muodostaen lopulliset jalat, siivet ja muut aktiivisen ja vilkkaasti lentävän yöperhosen elimet."

Kerta kaikkiaan lumoava tiedekirja!

Ei kommentteja: