maanantai 19. heinäkuuta 2010

Tuhat sivua Antti Tuurin oloisia miehiä

Olen jatkanut "insinöörikirjailija" Antti Tuurin teosten lukemista teoksilla Uusi Jerusalem (1988) ja Maan avaruus (1989). Näiden jälkeen Pohjanmaa-sarjasta on lukematta enää kaksi teosta, nekin taidan ottaa työn alla. Juuri nyt olen hyvässä vauhdissa novellikokoelman parissa - Maakunnan miehiä. Novellit 1983-1996.

Tuuri on kertojana hiukan yksioikoinen, suuria kokeiluja ja yllätyksiä ei ole odotettavissa. Teosten minä-kertoja on aina saman tyyppinen mies, kirjasta kirjaan, asioita sivusta seuraava mutta tavalla tai toisella aina sekaantuva, ja useimmiten jollain tavalla siipeensä saanut.

Mikä tekee kirjoista hyviä on niiden uskottava ympäristön kuvaus, olkoon kyse sitten Etelä-Pohjanmaasta tai Kanadan preerioista tai nikkelikaivoksista.

Ja sekin on hyvä, ettei Tuuri tee kertoja-päähenkilöistään elämää isompia sankareita, vaikka heidät paljon paneekin kärsimään. Jonkinlaista hohtoa päähenkilöt kyllä kokemusten läpäisemisestä saavat, vaikka aina kaikki ei hyvin päin järjesty. Tuurin resepti tuntuu olevan: otetaan hyvin dokumentoitu aikakausi ja paikka, perehdytään siihen, tiputetaan kertojahahmo keskelle noita tapahtumia ja katsotaan miten hän siellä selviää.

Aika lailla tutkimustyötä Tuuri tuntuu tehneen, esimerkiksi teoksissa Uusi Jerusalem ja Maan avaruus. Suomalaisten siirtolaisten asema ja kohtelu Kanadassa 1900-luvun alkupuolen lamakaudella tulee tarkkaan selvitetyksi, samaten se mistä suomalaisten elantoa yrittivät itselleen hankkia: kaivoksista, metsätyöstä, maan raivauksesta, viljelystä.

Mielenkiintoista oli myös lukea suomalaisten uskonlahkojen perustamista yhteisöistä, joissa kokeiltiin "ei-kapitalistisia" yhteistoiminnan muotoja. Kovin hyvin siinä ei käynyt, varsinkin kun lama-aika painoi päälle ja luonnonvitsaukset (sirkat ja kuivuus) tuhosi maatalouden.

Vaikka Tuurissa onkin vähän "formaattikirjailijan" makua, ei häntä voi lukijan väheksymisestä syyttää, siinä määrin mainioita työnäytteitä hänen teoksensa ovat. Aikamoisen työsaran Tuuri on omalla alallaan kyntänyt.

Ei kommentteja: